Moi,
Kohtahan se on taas. Joulu. Se saa tulla omalla painollaan, kun tulee ja menee kuitekin. Jouluinen koti on leivontaa vailla ja se leivonta onkin mun mielestä parasta joulun valmistelussa. Piparkakkutaloa en nyt kuitenkaan taida tehdä. Jostain on luovuttava, jottei ala stressata ja ennättää olla myös ihanan perheen kanssa ja tehdä muutakin kuin "valmistaa" joulua. On myös mukavaa kuntoilla ja ihan vaan olla lasten ja miehen kanssa yhdessä ilman, että tehtäisiin muuta kuin ruokaa ja leikittäisiin. Laitoin tyttöjen ja miksei aikuistenkin :) iloksi kattoon joulukranssin roikkumaan, johon valitsin sadun hohtoisia kuusen koristeita roikkumaan. Tässä muutama kuva siitä.
| Takan päällä olevat Xmas kirjaimet ovat löytö Münchenin joulutorilta muutaman vuoden takaa. |
Nyt kuuntelemaan Samuli Edelmanin joululauluja, Hiljaisuuden valo ja rauhoittumaan ennen unta. Mukavaa viikonloppua ja kuulumisiin.
Inkeri
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Kiitos, kun jätit kommentin